Trendikäs roll & write eli heitä & piirrä – ja kaksi genren hyvää edustajaa (Qwinto, Octodice)
Jätä kommentti21.3.2018 Kirjoittanut JK
Myöntäkää pois, hyvät lukijat, että tekin tahtoisitte olla trendikkäitä. Kukapa ei – sitä nykyihminen haluaa, koska mikään ei ole muodikkaampaa kuin olla trendien aallonharjalla. Oikeastaan aiemmin puhuttiin muodikkuudesta, mutta trendikkyys on nykyään sitäkin muodikkaampaa – muodikkuus on jäänyt jotenkin 1900-lukulaisen kuuloiseksi, kun taas ”trendi” tulee ulkomailta. Harva tietää, että ”trendi” on saanut nimensä Trenton konsiilista, jossa kirkkoisät 1563 julistivat tuolloin muodikkaat kilikellot hiippatossujen kärjissä tyhmiksi. Tämä jos mikä on omiaan antamaan trendi-ilmiölle kansan parissa kielletyn hedelmän houkuttelevan maun, ja kuten se punainen kojelaudan nappi, jota kapteeni kieltää näytöksessä yksi ikinä koskaan painamasta ja joka tietysti tulee katastrofisin seurauksin siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi painetuksi viimeistään näytöksessä kolme, niin myös kansan mielissä kilikellohiippatossuista tuli nyt kuumempaa kamaa kuin koskaan. Syksyyn mennessä kilikellohiippatossujenkin nimikin oli vääntynyt, monikossa, muotoon trenti. Ensimmäinen trendivillitys oli näin syntynyt.
Trentikkäät ovat nykyaikana elossa lähinnä enää tonttuversionaan.
Kauas pohjolaan kerettyään trentit muokkautuivat muotoon rentit tai, Itä-Suomessa, rentot, josta sanasta ajan myötä kehittyi adjektiivi rento. Joten vaikka kilikellohiippatossut ovat jääneet joulutonttujen yksinoikeudeksi, olemme silti tulleet etymologisesti täyden ympyrän, koska rennot lököasut ovat nykyään trendikkäitä. (*
Mutta tiedättekö, millä muulla tavalla kenestä tahansa voi nykyään tulla trendikäs? Sen kun heität ja piirrät – siis pelaat roll & write -pelejä. Ne ovat sekä rentoja että nykyään trendikkäitä.
Tässä kaksi hyvää genren edustajaa.
Qwinto
Tämä on Qwixxin poika vuodelta 2015 (eri tekijät tosin, tässä Bernhard Lach ja Uwe Rapp). Qwixxille kävi niin, että meiltä loppui siitä paperit. Näin ollen peliä ei ole käytännössä enää olemassa, koska vaikka säännöt, nopat ja kynät ovat tallella, millään näistä ei tee mitään ilman pelipaperia, jolle heittojaan merkkailla. Koska etenkin perheen naiset kuitenkin pitivät pelistä, ajattelin saman tien napata tämän Qwixxin jatko-osan.
Qwinto on edeltäjäänsä vähän opaakimpi, siihen on siis vaikeampi hahmottaa parasta strategiaa. Pelissä on vähän sudokufiilistä, sillä samaa numeroa ei saa nyt laittaa edes samaan kolumniin eli pystyriviin. Vaakarivit pisteytetään kaikki, ja kolumneista pisteytetään ne, joissa on jokaisessa kolmessa ruudussa numero. Qwintossakin saa miinuspisteitä, jos ei omalla vuorollaan pysty käyttämään heittämäänsä numeroa (ja tässäkin voi toisen vuorolla käyttää tämän numeroita, muttei ole pakko), mutta nyt voit valita, minkä kolmesta nopasta tai näiden yhdistelmästä heität.
Ostin uuden puhelimen puoliksi sen takia, että saan parempia pelikuvia. Vertaa vaikka edellistä valokuvaa näihin neljään seuraavaan.
Voit siis heittää yhden nopan ja laittaa sen numeron vastaavan väriselle riville. Tai kaksi noppaa, ja laittaa näiden summan kummalle tahansa riville; tai kaikki kolme noppaa ja näiden summa mille tahansa riville. Kerran saa aina heittää uusiksi.
Qwinto on siis hieman pulmikkaampaa pohdittavaa kuin Qwixx, rahtusen verran. Lyhyt ja helposti opittava noppailu tämäkin on. En osaa näitä kahta laittaa järjestykseen; Qwinto lisää haastetta, mutta nopsalle, abstraktille heitä & piirrä-pelille ei Qwixxin helpostikäsitettävyyskään ole haitta.
Mutta tosiaan, teemat ovat kyllä allekirjoittaneen pöydällä abstraktiutta korkeammassa arvossa. Niinpä:
Octo Dice
OctoDice (Christoph Toussaint, 2015) on Stefan Feldin Aquaspheren maailmaan sijoittuva ”itsenäinen jatko-osa”, jälkiruoka noppapelin muodossa. Lunkisti kirjoittaa emopeli Aquaspherestä täällä, mutta lyhyesti sanottuna siinä ollaan merenalaisessa tutkimuskeskuksessa tutkijoita, jotka ohjelmoivat tutkimusbotteja ja taistelevat samalla keskukseen punkevia octopodeja eli mustekaloja vastaan.
OctoNautit the Board Game: The Dice Game toimii vähän niin kuin yatzy-mekaniikalla. Mutta onneksi vain vähän – pelissä on pieni mutta minulle ratkaisevan tärkeä muutos. Heität vuorollasi kaikki kuusi noppaa, mutta sinun on laitettava niistä tasan kaksi sivuun. Sitten heität neljä noppaa ja laitat kaksi sivuun, sitten vielä viimeiset kaksi. Nyt löydät sivustasi kuusi noppaa, jotka tässä vaiheessa järjestelet haluamiksesi pareiksi. Pariin kuuluu valkoinen ja musta noppa. Olen itse vähemmän innoissani perus-yatzy-mekaniikan rannattomasta heittelystä, joten tämä rajoite ruokkii luovuutta juuri sopivasti.
Arvasin, että jos lataan tähän jonkun pistelappukuvan, siinä on virhe. Ei laskuvirhettä kuitenkaan, olenpa vain melko varma, ettei tämä pelaaja yhdellä kristallillaan voittanut kristallienemmistön neljää pistettä. Loppupisteitä po. siis 34.
OctoHälytys tuntuu jo vähän strategiselta roll & writelta, mikä käsiteparina vaikuttaa ristiriitaiselta. Kevyestä, parinkymmenen minuutin noppailusta on kyse, mutta kun peli tarjoaa kuitenkin paljon erilaisia väyliä kerätä voittopisteitä – siinä voi siis koettaa kokeilla eri strategioita. Keräisikö paljon botteja ja näille sukellusveneitä? Vai tähtäisikö kristalleihin tai tutkimusteknologiaan? Ja sitten on vielä pelin hauskin jippo, laboratoriot, jotka ovat kolme pientä teknologiapuuta:
Labratoiminnolla voit edetä alaspäin jollain näistä kolmesta puusta, ja saat niiden myötä lisäkykyjä ja mahdollisesti loppupistebonuksia. Kukin labralaatta on vieläpä kaksipuoleinen, joten peleissä on aina vaihtelevat lisäkyvyt käytössä. Joissain peleissä voit laiminlyödä labrat, toisissa satsata niihin täysillä. Kummallakin on meillä pelejä voitettu.
No noppa aina tuo ja vie, eikä omaa strategiaa kannata kiveen kirjoittaa vaan sopeutua lady Fortunan mukaan. Toisen noppia voi tässäkin pelissä toisen vuorolla kerran kopioida – modernin pelisuunnittelun mukaisesti pidetään siis pelaajat mukana pelissä myös toisten vuorolla, aivan kuin QwiXXXissakin. Kaksinpelissä heitetään vielä vuorojen jälkeen aina neutraali noppakäsi tarjolle, jos ei omaa kopsaamismahdollisuutta ole vielä käyttänyt.
Yhdeksänvuotiaani oppi myös OctoDicen, joten näitä kumpaakin on meillä viime aikoina pelailtu koulun/työpäivän jälkeen välipalaa syödessä ja kevättä kohti kulkiessa.
(*: Tämä etymologinen tarina saattaa olla tottakin, en ole tarkistanut. On se mahdollista siis. Vai voitteko todistaa, ettei ole?
Puutyöläinen 