Pelien Graalin malja taas saatavilla – miten on kulttipeli Ginkgopolis kestänyt aikaa?

2

29.3.2021 Kirjoittanut JK

Belgialaisen pelisuunnittelijan Xavier Georgesin Ginkgopolis (2012) ehti jo kerätä jonkinlaista kulttistatusta. Käytetyistä kopioista pyydettiin kolminumeroisia hintoja. Jouluna 2017 fanit alkoivat maanitella julkaisija Pearl Gamesia painamaan sen uusiksi. Pearl Gamesin taiteellinen johtaja Sebastian Dujardin ei lämmennyt ajatukselle, muistaakseni torppasi jo pyynnöt suoraan… Tiedä sitten mikä nosti miehen uskon Ginkon kysyntään, mutta vuosi sitten saimme kuulla, että pelistä otetaan kuin otetaankin uusi painos, ja jouluna 2020 peli oli taas laajalti saatavilla uutena painoksena.

*  Näitä vaiheita voivat internetarkeologit kaivella mm. täältä.

* Kun nimitän Dujardinia taiteelliseksi johtajaksi, sanaparin edeltävä sana on puhdas adjektiivi eikä vain ’ johtajan’ attribuutti. Häneen siis pätee seuraavat lauseet: 1. Hän on Pearl Gamesin johtaja. 2.  Hän on taiteellinen.

Uusintapainos on liki täysin identtinen edellisen kanssa – mitä nyt kannen taide on muuttunut ja vanhat sylinteripelimerkit ovat nyt nosturimeeplejä.

Olin pelannut Ginkoa boiteajeux.netissä. En ihan tajunnut peliä silloin, mutta sehän on lähes enemmän sääntö kuin poikkeus näissä päiväkausia kestävissä virtuaalisissa onlinepeleissä, joita on yllättävän paljon vaikeampi oppia ja vielä vaikeampi sisäistämällä sisäistää kuin pöydällä ihan oikeasti tapahtuva toiminta. Mutta kaksi asiaa puhui Ginkon puolesta niin, että ostin uusintapainoksen itselleni. 

1  Suunnittelija Xavier Georgesilla on hurja CV salkussaan – hän on mukana muun muassa peleissä Troyes, Tournay, Troyes Dice, ja soolona mm. Carson City ja viimeksi Carnegie. 

2  Toistan itseäni, mutta Ginkolla on poikkeuksellisen innokkaita faneja, jotka nostivat pelin lähes kulttistatukseen. Intohimo kiinnostaa aina.

Miksi Ginkgopolis? 

Tämä on melko omaleimainen peli.

Ginko on koneistonrakennusta sisältävä laattainasettelu- ja aluehallintapeli, joka toimii monikäyttökortteja värväämällä.

Tämä on aika kauhea hissipitchi ihmiskunnan enemmistölle, mutta iskee kuin junan vessaa kyttäävä kissa joukolle intohimoisia peliharrastajia, jotka saattavat yo. kuvauksesta löytää hyvinkin pelihalua kiihdyttäviä asiasanoja. Näin minullakin – täällä päässä ruutua kaikki nämä mekaniikat miellyttävät.

Säästän teidät taas sääntöselityksiltä ja koetan kuvata pelin tuntua.

Ginkoa pelataan niin, että saat neljä korttia, joista valitset yhden. Kortteja voi pelata vain resursseina, ”kortti korttina”, pistää sen lihoiksi ja kerätä pelin kolmea resurssia, joita ovat puusylinterit, laatat sekä voittopisteet. Tai sitten pelaat kortin laatan kanssa. Tämä laatta sitten laajentaa pelilautaa joko sivusuunnassa tai ylöspäin. Kivointa on pelata laattoja toisten päälle, sillä tällöin saat pelaamasi kortin omaan tauluusi, ja siellä se tuottaa lisähyvyyttä jatkossa. 

Koneisto. Nyt saa pelaaja päällerakentaessaan aina kolme laattaa ja sylinterin hyvyyttä, ja viereenrakentaessaan kolme voittopistettä, laatan ja kaksi sylinteriä. Uusi WordPress ei näköjään suosi kuvatekstejä, joten jatketaan näin.

Pelin lopussa pisteytetään gingko biloba -kaupunkimme enemmistöt. Haluat saada enemmän sylintereitä kullekin yhtenäisen värin alueella. Vastustajat tietysti haluavat samaa. Seurauksena he rakentavat laattojesi päälle ja laajentavat kaupunkia sivusuunnassa. 

Joku voi kerätä hurjasti pisteitä pelin aikana, toinen satsata enemmän loppupisteytykseen. Kummallakin voi meidän kokemuksella voittaa.

 

Miten peli on kestänyt aikaa? 

Yhdeksän vuotta on naurettava silmänräpäys kulttuurille, mutta lautapelien vasta puberteettivaihetta elävässä taiteenhaarassa se on jo huomattava aika. Voi olla, että tänä päivänä tämä peli suunniteltaisiin vähän nopeammaksi ja vähän virtaviivaisemmaksi. Voi olla että sitä kammettaisiin vähän jonnekin tuonne It’s a Wonderful Worldin suuntaan? Tämä ei tekisi Ginkosta välttämättä silti parempaa. Koneistonrakennus on pieni mutta tärkeä osa peliä, eikä se lyhyemmällä kestolla oikein lähtisi rullaamaan. (Ei kuulemma lähde myös suurimmilla pelaajamäärilläkään, mistä syystä peli ehkä onkin suosituin alemmilla pääluvuilla 2-3 pelajaa.) Pari sellaista hankalampaa sääntöä pelissä on, jotka ehkä nykyään sheivattaisiin jotenkin pois: nostokurjet merkkaavat, minkä laattojen kortit pitää lisätä nostopakan loppuessa  uuteen pakkaan; laattojen loppuminen käynnistää finaalinäytöksen lisälaattojen latelulla… Mutta näiden merkityksen ja syvyyden alkaa nähdä enemmän pelatessa. 

Olen tätä kirjoittaessa pelannut lähemmäs seitsemääsataa eri peliä, mutta Ginko on siinäkin porukassa yhä hyvin omaleimainen. Ensimmäiset korttikädet tuntuvat hoputtavan rakentamaan koneistoa johonkin suuntaan. Aluehallintaan kiinnittää yhä enemmän huomiota, kun on päässyt omavaraiseksi resurssien suhteen, mutta jos odottaa liian myöhään sen suuren keltaisen alueen valtaamisessa, voi olla ettei siihen enää tule tilaisuutta. Lisäksi se että kortit kiertävät kädestä käteen tuo oman pakottavan vuorovaikutuksensa: tätä en halua vastustajalle jättää, mutta mitä sille itse tekisin… Yhden pelin (n. 45 minuuttia?) aikana ehtii vielä vähän pivotoimaankin – kun vaikkapa sylinterisi on jo pitkälti kerätty, voit juoksuttaa lopussa keltaisia rakennuksia puhtaasti pisteiksi.    

Kaksitoistavuotias oppii tämän kyllä, mutta harrastajien herkkuahan Ginkgopolis on.  Ja hyvin makoisaa herkkua minusta onkin.

 

Kaksinpelikuva isompana, koska WordPress kutisti ensimmäisen yrityksen tuonne ylemmäs. On tämä atk jännittävä minipelinsä aina. Puhelimet ovat nykyään niin helppoja, että kuusivuotiaat ymmärtävät niitä, mutta atk:t vain muuttuvat vaikeimmiksi ja vaikeimmiksi. Nytkin on tällainen uusi ”Block Editor”, joka ei enää anna muuttaa alla olevaa kappalettakaan samanlaiseksi kuin ylhäällä. Artikkelikuvasivupalkki katosi taas jonnekin. Katson jos löydän sen vanhan editorin taas jostakin, nämä piilottavat sen joka viikko taaemmas, saisin siitä artikkelikuvan lisättyä. Nykyään tulee tuollainen muistutus vain, että ”kannattaa laittaa Featured Image” – ja siitä kohtaa ei sitten kuitenkaan voi lisätä Featured Imagea. Atk on nörttien kosto. Ja nykyään jos täällä kirjoittaessa painaa ohi tekstistä, ruutu hyppää ylös ylimpään kuvaan. Voitte kuvitella, kuinka rasittavaa on skrollata aina takaisin tänne alas kirjoittamaan näitä loppuja tuolta ylhäältä. No, pitääpä jutut ytimekkäinä. Minä muuten maksankin nykyään WP:lle tästä huvista. Kertoivat että kun maksan, saan mahdollisuuden monetisoida kontenttia. No yritin ja sitten tuli bumerangina meili, että eivät voi ottaa tällaista luottoriskiä Stripen kanssa, mutta PayPalin kanssa pääset ehkä monetisoimaan, jos ostat vielä kalliimman planin.

***

Ginkgopolisin paluun viimeisin käänne oli, että nyt fanit, uudet ja vanhat, alkoivat kaivata myös pelin lisäosaa The Experts (2013) painettavaksi uudestaan. Tähän vanha ystävämme Sebastien Dujardin kuittasi, että koska Ginkgopolisin paluu on ollut succé, lisäosakin painetaan uusiksi vielä tänä vuonna.

Lisäosan painaminen on mukava uutinen, mutta vielä mukavampi on, että Gingko on löytänyt ostavan yleisön. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos mekaniikat yhtään kiinnostavat.