Pelaamisen hullu vuosi 2020 – Ennätysvuoden suosikit ja yllätykset

Jätä kommentti

19.12.2020 Kirjoittanut JK

Peliharrastus pelasti meidän koronavuotemme 2020.

Pelasin kuluneena vuonna enemmän kuin aiempina. Monille peliharrastajille vuosi oli romahdus, mutta meillä löytyy peliseuraa kotoa, ja etenkin kevään ja joulukuun sulkukuukaudet toivat aivan ennenkuulumattoman paljon aikaa lautapeleille.

Peliharrastuksen ansiosta pandemiavuosi oli meidän perheessä oikeastaan nettomyönteinen kokemus. Kiitos pelisuunnittelijoille ja -julkaisijoille vuoden pelastamisesta! Toivottavasti moni muukin perhe ja pariskunta on löytänyt lautapeliharrastuksen tänä vuonna.

Seuraavia vuoden 2020 tärppejä hallitsevatkin perhepelit.

Puutyöläisen pelivuoden trendit

1. Korttipelit

Tänä vuonna pelasimme paljon korttia. Sekä perinteisen pakan korttiepelejä että kaupallisia. Korttipeleistä etenkin tikkipelit saivat valtaansa.

Korttipakka on hurmaava viihdyke. Työlästä kalustelua ei tarvita, ja analogisen pelaamisen idea nousee puhtaimmilleen: että ihmiset viihdyttävät itse toisiaan ja luovat pelin itse, eivätkä vain seuraa, mitä jotkut toiset ovat luoneet.

2. Kupongintäyttöpelit

Kupongintäyttöihin sain uutta hönkää keväällä Welcome to’n… ja Cartographersin myötä, ja sitä kautta into kynän ja paperin kanssa pelailuun nousi toiseksi vuoden trendiksi. 

+3. vuoden yllätystrendi

Soolopelaaminen. En ole soolopelaillut muuten kuin joskus uutta raskasta peliä opetellessa, koska pelaaminen on minulle sosiaalinen harrastus. Yksin mieluummin luen tai teen vaikka sanaristikkoa. Mutta syksyllä tajusin, että eräs peligenre on vähän kuin sanaristikon täyttöä. Nimittäin kupongintäyttöpelit. Niinpä etenkin Troyes Dice, mutta myös Florenza Dice Game ovat viihdyttäneet monena unettomana yönä tai pienenä kahvipaussina työnteon lomassa. 

 

Florenza Dice Game on jo kompleksi europeli kupongintäytöksi naamioituneena. Pelissä on hurja määrä erilaisia rakennuksia erikoisvoimineen, ja vain muutaman voi tehdä yhdessä pelissä. Hyvä soolomoodi takaa korventavan puolituntisen.

Vuoden pelatuin peli

The Crew 

Osuvasti vuoden pelatuin oli tikkipeli. Kennerspiel des Jahresin myötä lapsetkin ovat oppineet korttipelien salattua strategisuutta. On ollut ihanaa huomata, miten he ovat kehittyneet. Crew’n 50 skenarion kampanja on meillä yhä kesken, vaikka voiton puolella ollaankin. Se pelataan loppuun viimeistään ensi vuoden puolella, sitten jännitetään, olisiko Crew’n uusi versio, ”Syvänmerenseikkailut”, kiva jatko. Varmaankin on!

 

Vuoden kääntyjä

 

The Castles of Tuscany

Stefan Feldin pelien suurena fanina uusi iteraatio The Castles of Burgundysta oli minulle harvinaisesti instabuy-listalla ja saapui meille melkein heti ilmestyttyään. The Castles of Tuscany ei ole millään muotoa huono peli, mutta muutama erä riitti toteamaan, etten tarvitse sitä omiin pelitarpeisiini. Se on perhepelikevyt, mutta silti kalustelultaan ison pelin mittaluokkaa. Perhepeliksi meidän lasten kanssa se taas ei ole tarpeeksi hauska. Tuscany ei myöskään paikannut sitä Burgundyn isointa negaa minulle, eli turhauttavaa satunnaisuutta. Maailman turhauttavimmat nopat on poistettu, mutta kortit ja laatat tuovat ja vievät yhtä lailla. Peli kääntyi kokoelmassa ja jatkoi matkaansa toiselle omistajalle vielä tuoreeltaan. 

Vuoden Kickstarter

Doublehead Kids

Kickstarterista tuli tänä vuonna valmiiksi ja perille asti vain tämä sekä Yedo: Deluxe. Doppelkopfin oppimisen helpottava erikoispakka on tuonut meille nelistään kauniita viikonloppuaamuhetkiä, jo nyt helposti sen parin kympin hinnan väärtiksi. Nämä perinteisiä hittejä helpottavat erikoispakat ovat ehdottomasti haussa 2021. Tietääkseni ainakin skatista ja lampaanpäästä on suunniteltu helposti lähestyttäviä kaupallisia pakkoja. 

Muita tänä vuonna bäkättyjä, mutta toistaiseksi saapumattomia Kickstarteita ovat muuten Glory: A Game of Knights, Burgle Bros 2, Frutticola ja Grand Austria Hotel Deluxe lisäosineen. 

Vuoden kalteva pinta

Claim Storage Box

Minä vuonna 2017: Kas tällainen kympin korttipeli kuin Claim, kokeillaanpa miten kahden hengen tikki toimii…
2018: Jaa, tämähän oli kiva, hei, sille tulee jatko-osa, jonka voi yhdistää alkuperäiseen…
2019: Jaa, Claimiin tulee vielä kolme lisäosaa, no toki napataan.
2020: Mitä, vieläkö se Scott Almes keksii lisämaita, no pitäähän ne hankkia. Ja kyllähän sitä tarvii nyt jo laatikon, johon kaikki maat saisi kätevästi koottua. 

Kympin korttipelista on tullut muutamassa vuodessa yli satasen kokoelma, joka möllöttää jättikokoisessa laatikossaan kaapin päällä.

Onko se sen väärti?

On.

Claimeja on meillä pelattu vuosien varrella sata jakoa, eikä loppua näy. Laatikon avaaminen houkuttaa jatkuvasti, sillä eri faktioita yhdistelemällä pelissä on variaatiota käytännössä loputtomasti. Claim toimii kahdella ja kolmistaan. Ja nelinpeliä emme ole vielä edes kokeilleet! 

 

Vuoden pelatuin suunnittelija

Reiner Knizia

Tilasto-ohjelma Boredgamertools.com väittää, että yli neljännes kaikista vuoden 2020 pelisessioista on vietetty Knizian suunnitteleman pelin äärellä. Voiton takana on pitkälti ikisuosikki Kilpikonnakisa, jota tahkottiin perheen kuopuksen kanssa kymmeniä eriä, mutta muita paljon pelattuja Knizioita ovat mm. Cheeky Monkey, Kartel, POW! sekä Pelaajien Valinta 2020, Quest for El Dorado. Olen vuonna 2020 pelannut 20:tä eri Kniziaa. Mies on suosikkisuunnittelijani perhepelikategoriassa. Lapsillemme selvisi vasta äskettäin, kuka Elvis oli, mutta Reiner on heille tuttu kuin eno. 

 

Vuoden debytantti

Carsten Lauber (Crystal Palace)

Saksalaisherrasmies Lauber yllätti iloisesti esikoisellaan, joka tuntuu ihan omalaatuiselta hengentuotteelta. Crystal Palace on vuoden uusia suosikkipelejäni raskaassa sarjassa. Europeli ei tunnu kenenkään muun suunnittelijan tekeleeltä, vaan siinä kuuluu selvästi auteurin oma ääni. Ja siksi kiinnostava ääni se on, että jään seuraamaan Lauberin jatkotuotantoa.

Vuoden parhaat pelisessiomuistot 

Näitä yleensä luonnehtii erityisen lokaation tuoma lisä, näin tälläkin kertaa…

• Cabo (Second Edition) Lapin-mökillä. Tätä tahkottiin lumettomana talvena hiihtolomalla Muonion lumien keskellä, vielä viattomana edessä olevasta pandemiavuodesta. Ja vielä paljon sen jälkeenkin.

Cabo

 

• Skull Kingia kesän lämpiminä mökki-iltoina venevajassa viiniä siemaillen, aaltojen liplatusta ja toisten manailua kuunnellen  
• Pelaajien valinta -raatilaissessiot Kouvolassa, jossa pelailimme koko liudan ehdokaspelejä vuoden puheenjohtajan Antti-Villen isännöimänä. Ks. A-V:n raportti täältä.
• Kesäinen kaksinpelimaratoni esikoisen kanssa terassilla. Eräänä kauniina kesäsunnuntaina pelasimme puutarhapöydällä kahdestaan kokonaisen pinon pelejä: Azul: Sintra, Cartographers, Imhotep: The Duel, Harry Potter: Defense Against the Dark Arts, Castle Rampage… Ehkä surullisenkauneinta tässä oli, että tyttäreni voitti jokaisen pelin. Isä nieli tappionsa ylpeänä.

Joulupelit 2020

Älkää kertoko perheenjäsenilleni, mutta tänä vuonna meidän perheen paketeista löytyy seuraavia uutuuspelejä (jos olet perheenjäseneni, lopeta lukeminen hetimiten!):

Micromacro: Crime City, lautapeliksi naamioitunut ”Missä Vallu”, josta Lautapeliopas kirjoitti äskettäin. 

Mysterium Park, uusi nopeampi versio Mysteriumista, jonka kanssa vietettiin muistorikkaita hetkiä lasten kanssa pari vuotta sitten.

Karak, luolaholvistoseikkailu viisivuotiaille vaikuttaa täydelliseltä peliltä pojallemme.

Bonfire, Feldin se raskaampi uutuus 2020 näyttää hurmaavalta hässäkältä.

Clever Hoch Drei jatkaa Ganz Schön Cleverin ja Doppelt So Cleverin kuponkilinjaa. 

Ja yksi peli ylittää jouluna yhä Atlanttia, katsotaan saapuuko tämä länsimaan viisas tietäjä meille loppiaiseksi.

Kiitos blogin lukemisesta kuluneena vuonna!

---

Mitkä olivat sinun vuoden 2020 pelejäsi?