Katsaus taaksepäin Kickstartereiden vuoteen 2019 – mitä tuli povattua ja mitä lopulta kävi?
Jätä kommentti29.11.2019 Kirjoittanut JK
Alkukeväästä kirjoitin artikkelin aiheesta Tuleeko tästä kickstartereiden vuosi? Esittelin siinä liudan minua houkuttelevia pelejä, joita suunniteltiin Kickstarteriin hakemaan joukkorahoitusta 2019, ja arvelin, että aiemmin pätenyt ”yksi bäkkäys vuodessa” -linja ei ehkä enää pidä.
Voin vastata kysymykseen nyt. Ei pitänyt. Kyllä tästä tuli Kickstartereiden vuosi. Katsotaanpa miten kävi näille maaliskuussa esitellyille peleille sekä muutamalle uudelle!
*
Mitä kävi: En tukenut. Laatikko näytti valtavalta ja alkuperäinen Glen More ei tainnut olla parhaimmillaan kaksinpelinä, kuten tätäkin eniten pelaisin.
Peli oli esillä Essenissä ja on saanut suotuisan vastaanoton. Hyvältä se edelleen näyttää ja pelaaminen kiinnostaa.
*
En tukenut. Uusi kartta näyttää aika diskomaiselta. Shifting Sands ei ole tainnut vielä tulla ulos, mutta olisi pelillisesti ollut luultavasti aika varma nakki. Estetiikka vain on lautanen, josta nakin söisi.
*
Maharaja: The Game of Palace Building in India
Peliä ei sitten näkynyt, ei kuulunut. Ei ehtinyt Esseniin, mutta löytyy yhä Cranion nettisivuilta, joten kukaties tulee joskus 2020? Jos näette Simone Luciania, kysäiskääpä. Ja kysykää samalla mitä sille vihjaillulle Grand Austria Hotelin lisäosalle kuuluu. Mutta älkää tivatko näitä sillä lailla stressaavasti, haluamme pitää miehen työkuntoisena vielä pitkään.
*
Ei lopulta mennytkään Kickstarteriin, vaan suoraan myyntiin. Valmiin pelin lauta näyttää aikas kuivakalta ruudukolta sitten kuitenkin, joten jäi minulta. Saanut kuitenkin hyvän vastaanoton, eikä yhtään haittaisi kokeilla joskus.
*
Paavali Roomassa.
Ei tullut Kickstarteriin vielä 2019, kuten ei ollut tarkoituskaan. Mutta sain pelin ystävällisesti lainaksi Koko perhe pelaa -blogin Mirvalta, joten olen sitä jo pari peliä saanut kokeilla. Tämä on yhteistyöpeli, jolla on uusitestamentillinen teema: apostolit tekevät lähetystyötä pitkin Välimerta ja kauemmaksikin. Homma toimii pakanrakennuksella ja yhdistyy kiinnostavaan yhteistyöelementtiin, jossa pelaajat tarjoavat kukin kortteja yhteiseen pooliin, josta sitten vuorolla vetovastuussa oleva valitsee kaksi parhaina pitämäänsä. Kukaan ei pääse siis täysillä muita pomottamaan, kun ajoittain vallitsee vielä täysi kommunikaatiokieltokin.
Paavali ja Barnabas ovat lähdössä valtaamaan Vähää-Aasiaa ja Kreikkaa toisessa skenariossa.
Toimivia mekaniikkoja siis. Lautakin näyttää huiman hienolta ja peli tarjoaa viisi eri skenaariota erilaisiin peleihin. Jotenkin itse pelistä tuntui kuitenkin paras jännitys vähän jäävän? Korttien nostaminen ei jännitä samaan tapaan kuin parhaimmillaan vaikkapa toisessa yhteistyö-pakanrakennuspelissä Harry Potterissa. Oikeastaan ”pahiskortit” eli se haittaosasto on kiinnostavin, mutta oman pakan kortit tai niihin ostettavissa olevat lisäkortit eivät sykähdytä niin kuin toivoisin.
Ehkä pitää kokeilla vielä uudestaan nyt kun osaan säännötkin. Jään joka tapauksessa tarkkailemaan povattua tulevaa lisäosaa, josko se vaikuttaisi lisäävän peliin jännittävämpiä käänteitä.
*
Lautapeliyhteistyöversio tutusta selainpelistä vaikutti hyvin houkuttelevalta kiusaukselta. Mutta Riftiä tutkittuani alkoi kauhistuttaa silkka sälän määrä. Kilkettä ja natteria oli niin paljon, että aloin sääliä pöytäämme ja pelkäämään imuriamme. Muutenkin peli tuntuisi olevan vähän vaikea perhepeliksi? Ehkä olin väärässä, mutta jos peli on hyvä, sitä luulisi löytyvän kaupoista vielä 2021:kin.
Hyvää tornipuolustuslautapeliä kyllä kaipaan! My First Castle Panic nyt ei ihan tätä kutinaa rapsuta. Kertokaa vinkkejä, hyvät lukijat.
*
Ritaripelin kampanja on parhaillaan käynnissä Kickstarterissa! Ai jai jai, mitäs tämän kanssa tekisi… Glory on yhdistelmä työläistenasettelua ja noppataistelua. Työläisillä valmistaudutaan turnajaisiin strategisenpuoleisesti, parannetaan ratsua ja panssaria ja apulaiskaartia ynnä muuta, ja sitten itse kilpailuissa koetetaan saada nopista taktisesti parhaat tulokset herutettua. Katsoin pelistä luultavasti ensimmäisen soololäpipeluuvideonikin (Man vs Meeple) ja tuntuu, että Glory olisi vähintäänkin riittävän erilainen sopiakseen meidän kokoelmaan. Mutta ykkösluokan englanninkieliset arvostelut puuttuvat, ja onhan se kallis riski uusilta tekijöiltä… Hmm.
Kampanja käynnissä ainakin itsenäisyyspäivään asti, vilkaise täällä.
*
De Vulgari Eloquentia Deluxe Edition
Tämän tuin heti ensimmäisenä päivänä. Kunnon repsahdus siis. Sitten möin vanhan pelini rohkeasti ennen kuin olin saanut uuttakaan versiota. Mutta peli tuli meille, ja vieläpä hyvin nopeasti jo tänä syksynä, eikä onneksi aiheuttanut pettymystä sisällöllään.
Uuteen Vulgariin on tehty muutamia pieniä viilauksia vanhan pelin sääntöihin verrattuna. Muun muassa Orient- ja Bologna-ratoja on vähän buustattu, Paavin kirjastoa myös, ja olisiko radoissa jotain pientä muutosta niissäkin. Deluxe-painoksen metallikolikot ovat fantastiset, ja on hauska vaihtaa omaa puutyöläistä roolin mukaan. Player aidit ja screenit ovat korjattu ja toimivat. Kartalle taas ei ole vieläkään lisätty apu-ikoneita, joten otin vanhan arkistotussin käteen ja raapustin tähänkin muistiinpanoja siitä, mitä missäkin luostareissa tapahtuu ja milloin hyväntekeväisyys loppuu ja sen sellaista.
Vulgarin upeat metallirahat.
Mukana tulleet lisäosat ovat erilaisia korttipakkoja, joita voi siellä täällä keräillä. Ne vain eivät kaksinpeliin tunnu tarpeellisilta. Scuola Sicilianalla pelasimme yhden pelin, mutta melkein nämä pitäisi kaikki ottaa mukaan, etteivät ne ohjaisi peliä turhan vahvasti tiettyyn maantieteelliseen suuntaan? Tai ehkä ne voivat sillä tavalla tuoda vaihtelua pelien välille`? Ei mikään välttämätön lisuri suinkaan siis.
Vulgari oli välttämätön hankinta, ja olen siihen tyytyväinen. Yksi suosikkipeleistäni on saanut entistä edustuskelpoisemman esillepanon.
Mitä muita kiinnostavia pelejä vuoden aikana sitten ilmestyi Kickstarteriin?
/pic4879951.png)
Obsession kuulutti julki ensimmäisen lisäosan Upstairs, Downstairs. Samalla olisi ollut uusi printtaus peruspeliä tarjolla ekan kierroksen tukijoille hyvin halpaan hintaan.
Mitä kävi?
Tätä emmin pitkään, mtta olisi pitänyt myydä peruspeli äkkiä alta pois, ettei joudu kahden pelin kirjahyllyloukkuun, enkä sitten jaksanut lähteä torille. Obsession on hyvä ja ainutlaatuisen temaattinen europeli. Lisäosa tuntuisi lisäävän nippelisääntöjä mutta toisaalta myös uusia kortteja ja korjaavan pari pientä juttua ekasta painoksesta. No, tässä on selvästi halun ja tarpeen ero. Uusi Obsession on meille halu eikä tarve.
*
Burgle Bros 2: The Casino Capers
Burgle Brosista nautimme kesällä ja syksyllä, ja se nousi vahvasti Top33-perhepelien listalleni. Kun pelin itsenäinen jatko-osa tuli KS:iin ja lupasi kaikkien ennakkotietojen mukaan olla edellistä nopeampi ja virtaviivaisempi, tuin Casino Capersin ja möin ”ykkösen”.
Tätä odottelevat jo lapsetkin kovasti saapuvaksi. 2020!
*
Yllätysveto. En ollut alkuperäistä Yedoa vuodelta 2012 koskaan pelannut, vaan nonsaleerannut sen turhan pitkänä. Mutta uusi painos mahdollistaa lyhyemmän pelin ja lupasi satsata kaksinpeliinkin. Pelin taide näyttää vietävän hienolta, kuin suoraan Kurosawa-leffasta. ”Peliharrastajan Lords of Waterdeep” -konsepti houkutteli, koska Waterdeep oli aikoinaan omia porttipelisuosikkejamme.
Odotellaan saapuvaksi joskus 2020. Vuoden kolmas bäkkäys!
*
Venice
Vuoden viimeinen Kickstarter-tarjoke? Tässäkö se on?
Venetsia kaupunkina on meille tärkeä, ja poimi-ja-noudata-peliä olen kokoelmaamme pitkään kaipaillut. Lisäksi Venicessa on siinäkin sattumoisin tuota Waterdeep-maista tiketintäyttöä sekä ennen kaikkea aina niin houkuttelevaa kartalla liikkumista. Sääntökirja on napakka mutta peli tuntuisi mahdollistavan laajan päätösavaruuden. Kartta voisi olla inhimillisemmän ja eletymmän näköinen, ja vaikkemme ihan halinalleja olekaan, mietin ettei kai vuorovaikutus käy turhan häijyksi. Pelin kampanjaa on jäljellä jouluviikolle asti.
Ehkäpä Glory tai Venice lähtee vielä vuoden neljänneksi ”bäkkäykseksi”. Mutta pieni caveat niihin liittyy, mikä on saanut vielä empimään.
Nimittäin valtaosa tämän postauksen peleistä on vanhojen pelien uusia painoksia. Pelien laadusta on siis jo historiallista näyttöä, konseptille todisteita. Pelit on hyväksi havaittu, nyt ne vain saavat uutta ulkoasua ja niitä huolletaan viilailemalla kaikkein karkeimpia kulmia, jotka on vuosien varrella huomattu. Tämähän on meille kuluttajille laadun leima, jota potkustarttajan kannattaa virtuaalisen laatikon kulmasta etsiä. Riskit ovat pienemmät kuin uuden luomuksen kanssa…
Mutta elämä on riskinhallintaa, ei riskien eliminointia. Laitan tämän kirjoituksen perään joulukuussa päivitystä siitä, mitä Gloryn ja Venicen kanssa minulle kävi. Tutustu sillä välin kampanjoihin toki omasta puolestasi. Palaamisiin!
Päivitys 8.12.19:
Bäkkäsin Glory: A Game of Knightsin. Kampanjaan ehti mukaan 10.12. asti!
Puutyöläinen 