Blitz Bowlin hissipitchi on niinkin houkutteleva kuin ”Blood Bowl alle tunnissa” – lunastaako se moisen väitteen?
Jätä kommentti3.4.2019 Kirjoittanut JK
Pelasimme Blood Bowlia jo nuorina poikina. Pelit kestivät tuntikausia. Tun-ti-kau-sia. Kerran olimme yövahtina venesatamassa läpi yön. Ehdimme juuri ja juuri pelata yhden matsin. Mietittävää pelissä oli aikas paljon. Saattoi harkita vaikka, hyppääkö toisten pelaajien yli.
Sitten tuli kolmas edikka, joka toi peliin turnover-säännön. Löysimme pelin uudestaan, vuosien jälkeen, nyt olimme jo visusti aikuisiakin. Kolmannessa edikassa vuorosi loppuu, jos kaadut taklatessa tai et saa syöttöä kiinni. Tämä nopeutti pelejä jo aika lailla, mutta aikamoista vihreän veran shakkia pelit yhä olivat. Ostimme digitaaliset ajanottimet, jolla vahtia neljän minuutin vuorosääntöä. Minulla on sellainen vieläkin jääkaapin ovessa. Mutta käytännössä klikkasimme kellon tauolle esim. silloin, kun piti heittää injury rolleja. Ja sitten tuli vielä aina ne matsin esivalmistelut ja matsin jälkeiset kehittymisheitot yms. Kun pelasimme liigoja kavereiden kanssa, oli jo 00-luvun jälkipuolisko ja vielä juuri ja juuri aikaa varata sen kolme tuntia illasta yhteen matsiin.
Blood Bowl vei silti mukanaan. Se oli uskomattoman addiktoivaa. Pelaaminen oli hauskaa, mutta liiga vei sen toiseen potenssiin. Halusit kehittää tiimisi pelaajia, pelkäsit heidän puolestaan. Oli mahtava heittää uusia skillejä. Paljon aikaa sai käytettyä sen miettimiseen, mitä skillejä kellekin ottaisi – pelistrategioista puhumattakaan. Ja miten käyttää positionaleja. Necromancereilla oli werewolfeja! Dark Elfeillä witch elfejä! Ja niin edelleen. Kymmeniä joukkueita. Niin paljon pelattavaa.
Niin vähän aikaa.
Hypätään kymmenen vuotta eteenpäin, ja meillä on perheet ja lapset ja ammatit ja muitakin harrastuksia… Ja aika hassulta tuntuu ajatus, että sitä keski-ikäisenä enää maalailisi pikkuörkkejä. Tai no mistä sitä tietää. Hulluina hetkinä joskus huhtikuun iltoina, kun ilma tuoksuu kesältä ja ulkomailta, sitä käväisee mielessä kasata porukat taas yhteen…
Ja sitten sitä lyö nenänsä betoniin. Haloo. Aikaansa kutakin, iso mies.
Vuonna 2018 Games Workshop kuitenkin yllätti ilmoittamalla tehneensä tällaisen kuin Blitz Bowl.
Blitz Bowl olisi ikään kuin Blood Bowlin light-versio, pikku- Blood Bowl, sama kokemus puristettuna 40 minuuttiin. Simppeli ja virtaviivainen. Vaikka lastenkin kanssa. Ja ensimmäiset reaktiot peliin Amerikassa olivat innostuneen myönteisiä.
Joten…
Pitäähän se nyt kokeilla
Blitz Bowlin konseptointi on tehty hyvin. Idea on, että Blitz on ikään kuin karsintasarja, puulaakiliiga. Puulaakissa kun pelaajien on tarkoitus tehdä vaikutus taidoillaan, että heidät ostettaisiin isoihin liigoihin. Täällä ei kisata vain siitä, kumpi jengi tekee enemmän maaleja. Nyt voittaja on joukkue, joka kerää eniten pisteitä. Maaleista eli touchdowneista tulee 3 pistettä, mutta paljon enemmän pisteitä tulee keräämällä kortteja. Kortit edustavat kentän laidalla olevia valkkuja, kykyjenetsijöitä ja ihan vain yleisöä, joka huutelee kentälle käskyjä: Niittaa se! Syötä jo, jos osaat! Vauhtia vauhtia! Turvatkaa maaliviiva! Nyt verta pakkiin!
Vuorollasi sinulle on kolme eri tällaista käskyä tarjolla. Käskyn täyttämällä tienaa 1 – 3 pistettä kustakin. Blitz Bowlissa pelaat siis kahta rintamaa. Koetat asemoida joukkuetta paremmin maalintekoon tai -estoon sellaisella tavalla, joka ei estä sinua keräämästä kaiken aikaa irtopisteitä yleisöä imponeeraamalla.
Vanhat kaverit kaivettu maan alta
Seivästääkö tämä Blood Bowlin?
Vanhat Blood Bowl -tavat eivät hetkessä eläköidy. Kestää kauan tajuta, ettei knockdowneja tapahdu, vaikka epäonistuisi blokkaamisessa – sitä paitsi blokkaaja ei näissä säännöissä edes voi kaatua itse. Tai että syöttämisessä ei juuri ole riskejä. Vuorosi ei lopu, vaikka syöttö floppaa, ja monesti pystyt yhtä lailla noutamaan pallon maasta kuin ilmasta. (Pallokin on helppo poimia maasta.) Ja ennen kaikkea kestää kauan tajuta, ettei maalintekeminen useinkaan ole fiksuin mahdollinen veto. Hyvä taklaus joka vie vastustajan lasarettiin on maalin arvoinen.
Rottalaiset ovat taas juoksemassa lasaretista takaisin kentälle. Sentään he ovat siinä nopeita, eikä haltioita liian montaa kahdella jalalla ole.
Blitz on helppo opettaa. Vuorollasi sinulla on kolme liikettä. Voit jakaa ne pelaajien kesken tai vaikka peluuttaa kaikki samalla jätkällä. Kolme liikettä vain! Kaikkein nopeimmillaan vuoro saattaa kestää joitakin sekunteja: otan tämän rotan takaisin kentälle, ja tämän kans, ja tämä juoksee eteenpäin. Pari peliä tunnissa ei ole mahdoton tavoite kokeneille pelaajille.
Silti pelissä on taktista ja jopa strategista päätösavaruutta ilahduttavan paljon. Kääpiöt ovat hitaita, joten asemoinnin kanssa pitää olla aina tarkkana. Vastustaja saattaa antaa heidän jopa juosta yläkentälle ja tehdä maalin. Sieltähän kömmiskelevät sitten hitaasti takaisin maalin jälkeen (peli kun jatkuu suoraan samoilta jaloilta). Herkästi loukkaantuvien skavenien tai haltioiden kanssa pitää tasapainottaa se, kuinka paljon pelaa palloa ja kuinka paljon juoksuttaa piestyjä reserviläisiä takaisin kentälle. Ja tietysti vanhat Blood Bowl -opit häkin rakentamisesta ja asemoinnista pätevät yhä.
Säännöt antavat jopa mahdollisuuden oivalluksille. Jossain vaiheessa tajuat, että pelaajilla on mahdollista tehdä toisen tackle zonen kautta linkoliike, joka saattaa nostaa tämän nopeutta kolme ruutua. Ja mainitsinko jo, että kun tienaat jonkin kortin, saat pisteiden lisäksi kortin kääntöpuolella olevan lisäjipon käytettäväksesi? Onpa moka, etten mainnut, se on kuitenkin Blitz Bowlille aivan keskeistä. Kortit tulevat käteesi ja käyttöösi ja sieltä ne tuovat peliin aika elegantisti niitä yllätyksiä, mitä Blood Bowliin toivat tähtipelaajat ja taikurit ja lahjukset ym. lisäsäännöt.
Örkkipelaajalla on lisätemppuja hihassaan, ja niistäkös ihmiset tulevat vielä yllättymään.
Blitz Bowl todella siis tuntuu pika-Blood Bowlilta. Olin ensimmäisten pelien jälkeen pelistä niin innostunut, että nimesin sen viime vuoden uutuussuosikikseni.
Mutta.
Kokeelliset norset kaaosta vastassa.
Kymmenisen pelin jälkeen sitä kuitenkin huomaa, miksi Blood Bowl on niin yliverto koukuttaja. Joukkueseen samaistuu. Heidän onnistumisiaan toivoo, koska heitä pääsee kehittämään, heidän loukkaantumistaan pelkää, koska he saattavat kuolla.
Blitz Bowlissa näin ei ole. Pelaajilla ei ole nimiä eikä persoonaallisuutta. Kukaan ei kuole, kukaan ei saa uusia kykyjä. Liigasääntöjä ei ole (joskin harrastajat ovat sellaisia jo itsekseen hahmottelemassa).
Joka tapauksessa juuri Blood Bowlin vaativuus tekee siitä niin palkitsevan. Ja Blitz Bowlin helppous ja nopeus tekee siitä… helpon ja nopean. Se on käteensopiva sileä kivi, joka sivahtaa vedenpinnan alle väreitä jättämättä. Blood Bowl on murikka, jonka nostaminen vaatii kaikki lihakset täyteen verta, ja jonka molskahduksen kuulee vastarannalta. Roiskeet kastelevat.
Mutta mutta. Sellaista elämä on, ettei sitä keski-iässä noin vaan lähetä rantaan kivenjärkäleiden kanssa rehkimään. Tulee vielä aortan ruptuura. Parempi silti että viskelee sentään kivisiä veteen. Opettelee heittämään yhä enemmän leipiä.
Sillä kyllähän Blitz Bowl on hienosti onnistunut täyttämään konseptinsa lupauksen. On vaikea keksiä, miten isoveljen fiiliksen voisi tätä paremmin tiivistää.
(Paitsi tietysti luomalla peliin myös liigasäännöt. Ja jokin helppo, virtaviivainen tapa hahmojen kehittyä ja kuolla.)
Pro tip: Älä anna kaaossoturille palloa.
Kiinnostaa joka tapauksessa. Eihän se maksakaan kuin neljäkymppiä, ja vanhoja Blood Bowl -figuja voi käyttää peleihin huoletta. Mutta miksei tätä ole missään kaupoissa?
Hauskaa että kiinnostuit, fiktiivinen otsikkotyyppi. Ei se tosiaan hassumpi ostos ole hinta-laatusuhteeltaan, etenkin kun tarvitset vain kuusi figua per joukkue, eli yhdestä Blood Bowl -tiimistä saat kaksi joukkuetta. Pelin mukana tulee ihmis- ja örkkitiimien figut, sekä tiimikortit kahdeksaan eri jengiin. Viralliset Dark Elfit on jo julkaistu lisäosana ja epävirallisia tiimejä on tehtailtu niitäkin, joten varianssia löytyy. Blitz Bowlin laatikkoon mahtuu vieläpä aika liuta vanhoja Blood Bowl -figuja.
Peliä ei vain löydy kaupoista, koska se on jostain syystä lisensoitu ainoastaan Barnes and Noble -kirjakaupan ekslusiiviseen myyntiin. Sitä ei siis myydä missään muualla. Euroopassa sitä myydään Saksassa, ja peli on tällöin saksankielinen kaikkine lukuisine pelikortteineen täynnä tekstiä. Jos aikoo pelata ei-saksantaitoisten kanssa, peli pitää hakea Jenkeistä tai tilata siellä matkaavalta. Postitse tilaamiseenkin on tietysti väyliä, eivätkä kaikki edes sisällä Gibraltarin kautta tilaamista. Tutkikaa pois jos kiinnostaa, ja kyselijöille, voin etsiä linkinkin.
Ihan kaikkia vanhoja figuja 1980-luvulta ei ehkä kellareista tarvikaan kaivaa.
Jos haluat kuulla lisää Blood & Blitz Bowlista, laita duckduckgo’hun
Lautakunta podcast Europelaaja jenkkirässää
Puutyöläinen 