Kesämökki ja kolea sää, oiva yhdistelmä lautapelailuun: raporttia kesäpelailuista (sis. Jamaica, Great Western Trail ym.)

Jätä kommentti

23.7.2017 Kirjoittanut JK

Olimme lähdössä kesäkiertueelle: ensin viikonlopuksi Hohenzollernien kesämökille Keski-Suomeen ja sieltä Punkaharjulle viettämään viikon oman perheen parissa. Koska vielä Hohenzollernien perheen pää oli innokas pelailija (olin viettänyt huomattavan määrän lapsuudestani hänen huoneensa lattialla Dungeons&Dragonsia, Runequestia, BattleTechiä ja Sniper! Hetzeriä pelaten), ja hänellä oli kaksi jo peli-ikäistä poikaa, pakkasin mukaan pinon pelejä, vähän enemmän kuin tarpeeksi, varmuuden vuoksi.

Mukaan tuli, alhaalta: Mice&Mystics, Great Western Trail, Colt Express, Jamaica, 7 Wonders Duel, Dale of Merchants, Best Treehouse Ever, Hanabi, Kilpikonnakisa, Sushi Go! ja Dixit Jinx

Perillä Keski-Suomessa ei lopulta perhepeleistä tarvittu muuta kuin Mice & Mystics (Jerry Hawthorne, 2012). Tyttäreni olivat ennen matkaa innostuneet pelistä, ja halusivat näyttää sen Hohenzollernin pojille. Se on dungeon crawler perheille, siis luolastossa ryömitään, pahiksia vastaan taistellaan ja aarteita etsitään. Kirjoitan pelistä vielä erillisen artikkelin, mutta sanon nyt, että Hohenzollernien mökillä peli oli tulikuumaa kamaa. Neljä 6 – 8-vuotiasta lasta rakastivat tätä peliä. Isän ei auttanut kuin jaksaa. Mutta tosiaan, myöhemmin lisää Hiiripelistä.

Hiiripelissä lyödään torakoita ja muita tuholaisia lyttyyn

Iltaisin pelasimme Sushi Go!ta ja ennen kaikkea Tikalia (Kramer&Kiesling 1999). Tämä oli vihdoin eka kertani lautaversion kanssa – olin pelannut tätä klassikkoa toistaiseksi vain kavereiden kanssa SpielbyWebissa. Meillä ei ollut mitään ongelmia jäätymisen kanssa, vuorot ja koko peli eteni nopeasti. Kolminpeli toimii, mutta parhaimmillaan tämä olisi neljällä. Kokenein pelaaja voitti, minä totesin ääneen pelin alkuneljänneksen kohdalla, että tämä temppelisota vielä koituu kohtalokseni, ja ikävä kyllä olin oikeassa. Hieno, simppeleillä säännöillä kiperiä valintoja tarjoava peli yhä tämä Tikal.

Stalingradin loputon umpikuja on vasta alkamassa takavasemmalla. Lisävahvistukset muuttavat vielä merkityksettömän temppelin hampurilaiskukkulaksi, joka jauhaa miestä kuin lihaa.

 

Tosin Hohenzollernien mökkiviikonlopun ykköspeli oli kuitenkin kaikkien näppäryyspelien kuningas, Mölkky (Väinämöinen, 1112 jKr.)

Mölkkykapula, maailman vaikeimmin hallittava peliväline.

Mölkystä pitäisi tehdä kansallislajimme. Mölkyllä voimme pelastaa ranskalaisparat petanquelta ja italialaisraukat boccelta paljon strategisemman ja haastavamman lajin pariin. Ostakaa jokainen ihminen Mölkky-setti, kilkatkaa ja lanatkaa se rikki ja lahjoittakaa se ystävillenne ja kertokaa rakkaudestanne lajiin. Sitten ostakaa uusi setti. Mölkky on parasta mitä Suomesta on tullut sitten saunan (Ilmarinen, 695).

*

Punkaharjulla olimme viikon oman perheen joukoilla – kiitos vain Jusupoffien entistäkin laajemmalle suvulle mökkilainasta. Mökin varusteluista löytyi vanha tuttu, Carcassonne Junior (tunnetaan myös nimellä My First Carcassonne – Marco Teubner, 2009)

Tämä on 4+ikäisille tarkoitettu lastenpeli, jonka oman kopiomme olemme myyneet jo eteenpäin – kerroin täällä miksi. Mutta nyt keksin vaikeuttaa peliä poistamalla kolmisen laattaa, joissa kaikki tiet päättyvät. Nyt siitä tuli melkein peli – välillä piti tehdä päätöksiäkin, kun tiet päättyivät vähän harvemmin ja pääsi miettimään, liittyäkö muiden tielle vai perustaako ihan omia. Carcassonne Jr. on ainakin tällä pikkumuutoksella ihan hyvä johdanto lautapelien maailmaan neljä-viisivuotiaiden kanssa.

Päätöksistä puheen ollen. Olin päättänyt kantaa Great Western Trailin (Alexander Pfister, 2016) mukaan, joten sitä piti opiskellakin. Sitä kesti verannalla kaksi päivää. Rahdon läpijuoksuvideostakaan ei ollut apua, kun nettiyhteys ei riittänyt. Sääntökirja sisältää 16 valtavan kookasta sivua, puolet Iltalehdestä, mutta en luovuttanut, mökillä jaksaa.

Lasten kanssa pelasimme kuitenkin Jamaicaa (Braff – Cathala – Pauchon, 2007). Tämä merirosvokilpa-ajo on perhepelien listalla korkealla, ja mielin kokeilla sitä Hohenzollerneilla kuusinpelinä, mutta nyt oli tyytyminen kolminpeliin.

Ensimmäisessä pelissä lapset eivät vielä ihan ymmärtäneet juonta, siksi erot.

Jamaica on oikein nätti paketti. Sääntökirja on ikävästi painettu yhdeksi valtavaksi lehdeksi, jota on mahdollisimman vaikea lukea, mutta sääntöjä ei paljon ole. Kuusivuotiaskin tajusi idean toisella, viimeistään kolmannella pelillään. Jokaisella on kolme korttia kulloinkin kädessä, ja kukin kortti tarjoaa kaksi toimintoa. Näistä valitaan yhtäaikaa aina yksi, ja sitten ne toteutetaan vuorotellen. Yhteiset nopat kertovat, kuinka paljon kortti sitten sinua liikuttaa tai kuinka monta rahaa, ruokaa tai ruutia se sinulle tuo.

Jos kaksi laivaa päätyy samaan ruutuun, he taistelevat noppaa heittämällä. Voittaja voi viedä toiselta kamaa tai aarrekortin tai antaa hänelle kirotun aarrekortin (miinusvoittopisteitä). Tämä kasvattaa lapsia häviämään itkemättä ja voittamaan kerskumatta.

Eka maalissa ei suinkaan aina voita peliä. Hän saa sijainnistaan 15 voittopistettä, kun muut saavat -5 – +10 sen mukaan, kuinka lähellä maalia olivat ehtineet. Kultadubloonat ovat voittopisteitä myös, ja erilaiset aarrekortit voivat tuoda pisteitä nekin. Käytännössä voittaa voi siis kiirehtimällä, taistelemalla tai onnekkailla aarrearkkujen poimimisella, mutta lopulta peli on kuitenkin perhepelille sopivasti hyvin tuurista kiinni.

Olin vähän ihmeissäni, miksei Jamaica innostanut minua. Se on kuitenkin esteettinen paketti, jossa pääsee kartalla etenemään, ja perhepeliksi sopivan kevyt mutta silti taktinen. Kolminpelinä se ei nouse ihan oikeuksiinsa kyllä (ruudit ovat vähän turhia, kun taisteluja tulee väljyyden takia harvoin), mutta ehkä pelistä silti puuttuu merkityksekkäitten päätösten tekoa. Kädessä olevista korteista vain yksi on usein relevantti vaihtoehto. Lapset kuitenkin tykkäsivät Merirosvopelistä, ja niinpä pelasimme sitä viisi kertaa kolmessa päivässä.

Kaksi päivää sääntökirjan pänttäämistä ja yksi koepeli itseäni vastaan, ja olin valmis opettamaan Great Western Trailin vaimolle. Lapset nukkuivat aitassa, jääkaapissa oli Kukko Ipaa ja Saimaan Juomatehtaan Crafty Cideria♣. Olosuhteet olivat täydelliset.

Niitä tarvittiinkin, sillä GWT:ssä on sääntöjä ja sälää kolmen pelin tarpeiksi. Periaatteessa liikut vain kartalla aina kohti Kansas Citya ja perillä myyt käsikorttilehmäsi rahasta. Mutta sitten on eri laattoja, joihin matkalla pysähdyt, ja niissä eri toiminnot ja osa niistä on omia ja osa toisen laattoja ja osa neutraaleja; ja on luonnonesteitä ja vieläpä intiaanikyläkin (tiipii’istä saa vain rahaa – paitsi jos joudut kulkemaan niiden poikki, se maksaa rahaa). Kansasista lähtee junasi, ja radan varrella on asemia ja sitten on asemapäällikköruutuja, ja omia kiekkoja voi laittaa kumpaankin, mutta eri säännöillä ja eriväristen ruutujen kiekkoja käytetään eri tavoin… (mustista pelaajalaudan ruuduista voi laittaa kiekkoja vain mustiin pelilaudan ruutuihin, mutta mustiin pelilaudan ruutuihin voi laittaa myös kiekkoja valkoisista pelaajalaudan ruuduista). Pian oivallat, että juna ei itse asiassa taida ollakaan hirveän olennainen, se tarjoaa vain yhden strategisen lisätien voittoon, ja värikkään junameeplen sijasta tulisi kai keskittyä karuun lukuun, joka on eri kaupunkien nimien alla: sen verran arvoa pitäisi rakentamallasi lehmäkorttikädellä yhteensä olla, että saat sinne kiekon, jotta saat positiivisia etkä negatiivisia voittopisteitä…

On kaikkea. Kaikki ei ole kuvassakaan. Peli vasta alussa.

Kiekkosi niille asemille tulevat omasta pelaajalaudastasi (kuvassa sininen oikealla), ja aina kun otat sieltä kiekon, vapautat sen ruudun lisäkyvyn – ja näiden mukaan kehityt paremmaksi erilaisissa jutuissa pelin aikana – missä jutuissa, se riippuu haluistasi.

Voit rakentaa omia rakennuksia reitin varrelle. Siihen tarvitaan keltaisia työmiehiä. Cowboyta tarvitaan parempien lehmien ostoon, ja silinterihattuiset insinöörit tulevat suoraan Apinoiden planeetalta asti liikuttamaan junaasi nopeammin. Lisäksi on vielä tavoitekortit. Ne ovat vieläpä pakkasi kortteja siihen asti kun ne tulevat käteen, jolloin voit päättää pelata ne omaan tauluusi ja silloin saat pienen lisävoiman kortin vasemmasta yläkulmastakin…

Kun tämän kaiken opettelee, kolmannessa pelissäsi olet jo sisällä, ja silloin olet löytänyt hyvin strategisen pelin. Tekee mieli pelata lisää, että pääsisi kokeilemaan erilaisia strategioita. Äkkiseltään cowboy-lehmästrategia vaikuttaa kyllä voittoisalta, ainakin se on helppo saada toimimaan erittäin tehokkaasti – jos cowboyta tulee kaupan. Ehkä se on vähän kuin Bruxelles 1893:ssa arkkitehti-rakennusstrategia, eli olennainen päästrategia, jonka rinnalle voi sitten ottaa muita kakkosstrategioita? Oma toisen pelin insinööristrategiani ainakin epäonnistui. Lisäksi pitää ehkä koettaa edetä nopeammin, että saa ainakin kuutisen laadukasta eli voittopisteikästä nautakuljetusta Kansasista järjestettyä: olen pysähdellyt ehkä turhankin useassa rakennuksessa matkan varrella, kun ne vaikuttavat niin kutsuvilta, mutta sitten ei välttämättä ehdi Kansasiin tarpeeksi usein.

Kolmanteen peliini lähdin halukkaana kokeilla talonrakennusstrategiaa ja pakankarsimisstrategiaa siinä sivussa. Cowboyta tulikin peliin ennätysvähän, mutta kumpikin strategiani jäi puolivillaiseksi, koska paremmat talot eivät lopulta sitten näyttäneetkään niin houkuttelevilta, enkä ehtinyt kauheasti pakankarsinnastakaan hyötyä, kun peli jo loppuikin. Sentään pelasin myyntikarjani taitavasti, ja sain joka kerralla vietyä lastin entistä parempaan kaupunkiin – pelkkiä plussavoittopisteitä ja roppakaupalla. Olin jo tästä suorituksesta voitonvarma, varsinkin kun kilpakumppani joutui kerran myymään taaksepäin jonnekin Wichitaan asti, mutta Alexander Pfister ei kuitenkaan arvostanut sitä voiton vertaa, ja hävisin pelin tästä onnistumisesta huolimatta. Mitä sinä oikein haluat, Alex?!

Kaksinpelit ovat meillä kestäneet puolisentoista tuntia ensimmäisen jälkeen, ja säännöt taisivat mennä jo kolmannessa kaksinpelissä suunnilleen oikein kaikki. Luonnonvaaroilla blokkailua ei kaksinpelissä suuremmin tapahdu, nelinpelissä tilanne olisi varmaan toinen – mutta enemmillä pelaajilla pelin kestokin venyisi helposti kolmeen tuntiin.

Ei siis kertakokeiluun suositeltava tämä Great Western Trail, vaan pitkien, raskaiden strategiapelien ystäville perusteellisesti tutkittavaksi.

 


Luin muuten tämän kirjoitettuani Lautapelioppaasta Mikko Saaren arviota Great Westernista, ja hän huomauttaa siinä osuvasti temaattisesta virheestä, että pelissä lihaa kuljetetaan länteen, vaikka historiallisesti sitä kyllä vietiin itään. Aivan, en tuota tajunnutkaan peliä ihmetellessäni – ja nythän se alkoi vaivata!

Chicagon teurastamot nousivat sitten 1900-luvun puolella maailman ensimmäiseksi kettutyttökohuksi, kun nuori kirjailija Upton Sinclair julkaisi 1906 niihin sijoittuvan romaaninsa The Jungle. Romaani, joka on viipuillut lukulistani ääreisnäkökentällä vuosikausia, sisältää kuulemma kuvauksia mm. siitä kuinka saastaisissa työolosuhteissa toimivat teurastajat tippuvat lihavateihin ja jauhetaan säilykelihapurkeiksi, ja se aiheutti valtavan kohun ja valtavat tappiot lihateollisuudelle – Nina Teicholzin mukaan Yhdysvaltain lihankulutus tippui hetkessä puoleen. Presidentti Theodore Roosevelt sai kansalaisilta satoja kirjeitä aiheesta, joten hänen oli pakko lukea tämä nuoren sosialistin kirja ja myöntyä säätämään lakimuutoksia lihateollisuuden hygieniaa yms. varten. Maan lihanmyynnin toipumisessa entiselleen kesti kuitenkin vielä vuosikausia.

Chicagoa 1904. Kuva Chicago Tribune

Sinclair oli tiettävästi kiinnostunut ravinnosta noin niin kuin muutenkin ja kirjoitti mm. paastoamisen terveyseduista, mutta se ei kyllä enää liity tähän senkään vertaa. Sen sijaan Kansas City taisi olla lihapääkaupunki muuten myös pelissä Railways of the World.

♣ En saanut tuotesijoittelusta korvausta Laitilalta enkä Saimaan Juomatehtaalta. Jos ne haluavat korjata tilanteen, yhteystietoni saa meiliosoitteen kautta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pelejä

Above and Below Adventure Land Afrikan tähti Agricola Agricola: All Creatures Big and Small Agricola: Family Edition Alhambra Alias Amerigo Antiquity At the Gates of Loyang Augustus Avalanche at Yeti Mountain Battle Line Best Treehouse Ever Biblios Blood Bowl Blueprints Bohnanza Broom Service Bruxelles 1893 Builders: Antiquity Builders: Middle Ages Bus Cacao Camel Cup/Camel Up Carcassonne Carcassonne Junior Castles of Burgundy Castles of Mad King Ludwig Catan Catan Junior Caverna Caylus Celestia Citadels Clans of Caledonia Co-Mix Codenames Coloretto Colt Express Colt Express: Horses and Stagecoach Compatibility Concordia CV D&D Dale of Merchants Dale of Merchants 2 Deus De Vulgari Eloquentia Diamant Discoveries: The Journals of Lewis & Clark Dixit Dixit Jinx Dixit Odyssey Dominion Dream Home Dynasties:Heirate&Herrsche Eclipse Eight Minute Empire: Legends Elfenland Eläinpyramidi Escape: The Curse of the Temple Falling Sky Fiasco Five Tribes Flash Point: Fire Rescue Flash Point: Urban Structures Fog of Love For Sale Freedom: The Underground Railroad Fungi Glory to Rome Grand Austria Hotel Great Western Trail Gulo Gulo Hacienda Hanabi Here I Stand Hoity Toity Honshu Hornet Imhotep Imperial Isle of Skye Istanbul Jaipur Jamaica Kadonneet kaupungit/Lost Cities Kadonnut kaupunki/Forbidden Desert Karuba Kellotornin kummitukset Keyflower Kilpikonnakisa Kingdomino King of New York King of Tokyo Kingsburg korttien sekoittaminen Kristallikaivos Lanterns Lords of Waterdeep Love Letter Mad Madeira Mallorca Marrakech Medieval Academy Menolippu Mint Works Mr. Jack Pocket Mucca Pazza Mysterium My Village Mölkky New York 1901 Noa No Thanks! Once Upon a Time Oracle of Delphi Oregon Orléans Pandemia Patchwork Port Royal Prodigals Club Puerto Rico Qwixx Race for the Galaxy Railroad Tycoon/Railways of the World Reef Encounter Rialto Rokokoo Rory's Story Cubes Roskis Saboteur Salaisuuksien saari Samurai San Juan Santiago Santorini Savannah Cafe Seasons Splendor Stone Age Sushi Go! Takenoko Tales and Games: The Hare and the Tortoise Targi Terraforming Mars Terra Mystica Thurn & Taxis Tides of Time Tikal Torakkapokeri Tournay Trajan Troyes Troyes: The Ladies of Troyes Twilight Struggle Tyynysota Tzolk'in: The Mayan Calendar Village Village Inn Village Port Viticulture: Essential Edition Voyages of Marco Polo Wallenstein Zooloretto Zoo Panic
%d bloggers like this: