Istanbul ja koetapa olla sanomatta Konstantinopoli

5

8.11.2016 Kirjoittanut JK

Kreetan länsiosassa on vuoristo, jonka keskelle kulkee sellainen yksireunainen serpentiinitie kuin asiaan kuuluu. Tien varrelta nousee polku luolaan vuoren seinässä. Luolan nimi on Pyhän Viisauden luola, ja lukuisten luontaisten onkaloiden lisäksi sen sisällä on kallioon louhittu huone, jossa roikkuu ikoni sanan perinteisessä, ortodoksissa merkityksessä. Ikoni, muistaakseni Jumalanäidin Viisauden ikoni tai sen suuntaista, on päätynyt luolaan Konstantinopolin sorruttua musulmaaneille 1453. Tuntematon munkki oli salakuljettanut ikonin sen piiritetystä suurkaupungista turvaan, ja erinäisten vaiheiden jälkeen se on päätynyt piiloon Kreetalle.

Miten tämä liittyy Rüdiger Dornin Kennerspiel des Jahres -voittoisaan lautapeliin Istanbul (2014)? Eipä kovin läheisesti. Huomautan puolustuksekseni, että Pyhän Viisauden – Hagia Sofia – luola on nimetty eräänkin konstantinopolilaisen suurkirkon mukaan. Ja toisaalta voisi väittää, ettei Istanbul-kaupunkikaan kovin läheisesti liity Rüdiger Dornin samanimiseen lautapeliin. Mutta ainahan väittäjiä riittää, varsinkin täällä missä nyt olemme, internetissä.

image

Jos raaputtaisimme tämän fiktiivisen väittäjämme orvaskettä, sieltä ehkä paljastuisi piinkova amerikkalaisten lautapelien kannattaja, ameritrasher eli ameriroskailija(1), jonka mielestä saksalaiset lautapelit ovat pelkkää sielutonta mekaniikkaa, jonka päälle on maalattu ohut lehtikultakerros muka-teemaa. Ja että jos Rüdiger Dorn olisi päätynyt Amerikkaan ja alkanut tehdä kunnon temaattisia pelejä, hän olisi onnistunut luomaan Istanbuliinkin oikean hektisen basaaritunnelman, jossa säntäillään ja töytäillään tuonne ja tänne, ihmiset tarttuvat hihoihin ja tyrkyttävät only for you my friend, kadut ovat täynnä ihmisiä, kolarikorjattuja autoja ja kameleita, haisee suitsukkeelta, hieltä, liiskaantuneelta taatelilta ja Kouros for meniltä?

Ja onhan moinen tunnelma aika vaikea saada saksalaiseen lautapeliin. Katsotaanpa. Istanbul-pelin ytimessä on eräänlainen – ja käytän taas sanaa vieläkään ymmätämättä googlata, onko sille oikea eksakti määritelmä – eräänlainen mancala-systeemi. Pelaajan nappulan ”Kauppiaan” alla on pino apulaisia, ja kun liikutat kauppiastasi, hän jättää pysähtymisruutuun aina yhden apulaisensa hoitamaan bisneksiä. Näin liikkuessa apulaisten määrä hupenee. Heidät voi sitten poimia takaisin följyynsä käymällä hakemassa heidät samasta ruudusta, johon jättikin. Vaihtoehtoisesti voit palata Kaivolle, jossa voit kuuluttaa kaikki apulaisesi paikan päälle, takaisin pinoksi pomon alle – mikä on ehkä dornilainen kuvaus itämaisittain stratifioituneesta yhteiskunnasta?

Pomo-kauppias juoksee ympäriinsä kaupungin tapahtumapaikkoja ja jättää niihin apulaisiaan hoitamaan tehtäviä. Mielellään hän palaa myöhemmin takaisin ja poimii apulaiset taas mukaansa, koska muuten pitää erikseen palata Kaivolle kutsumaan apulaiset  takaisin ja aikaa ja eteläisen temperamentin hermojahan siinä palaa. Miksi kaikki tämä ryntäily? Koska juostaan kilpaa rubiinien perässä. Se kauppiaista, joka ensinnä tienaa kuusi rubiinia, voittaa.

image

Metaforakone! Täytä oma vertauksesi: Postitoimistoon on jonoa kuin ___________aan[paikka johon on jonoa] __________ssa[sijainti]. Esimerkki: ”Postitoimistoon on jonoa kuin leipäkauppaan Neuvostoliitossa.” Keksi parempi vertaus – se on helppoa – ja voita vuoden ilmainen tilaus Puutyöläiseen!

Välillä lautapelien takakansitekstit aiheuttavat sellaista miedosti kiusaantunutta oloa. Silloin kun niissä koetetaan innostaa pelaaja innostumaan teemasta, vaikka kaikki tietävät pelin olevan saksalaistyylinen mekaniikka ensin ja sille peliyhtiössä jokin menevä teema -peli. Tiedättehän:

Lähde mukaan kiihkeärytmiseen seikkailulle Etelämerelle, jossa sinä ja ystäväsi joudutte keskelle saaren perimyssodan ankaraa kilpailua kookospähkinöistä ja kuolleiden merirosvojen pääkalloista –  vain yksi teistä voi olla Kurrekurredut-saarten suurvisiiri!

Ja peli on setinkeräystä, joka voisi tapahtua tietysti missä tahansa, nyt on vain joku piirtänyt kortteihin sitten Etelämeri-teeman, koska siellä suunnalla on ollut vaikka olympialaiset tai jotakin. Ja hyvä kun on, sillä teema on ihana asia… sen pitäisi auttaa pelin oppimisessakin, ja ainakin se tekee siitä inhimillisesti paljon kiinnostavamman kuin tylsä abstraktius – mutta kun ei se pelifirmakaan sitten sitä teemaa jaksanut enää sääntökirjassa edes käyttää, se jäi taglinen tasolle ja sitten unohtui. Siinä kohtaa sääntökirjaa missä pitäisi lukea, että miksi näin on, että miksi niitä merirosvopääkalloja saa vain näillä säännöillä, siinä kohtaa ei lue mitään, vaikka pitäisi kaikkien iloksi ja oppimisen eduksi kertoa, että hei, kylän päällikön tytär tietysti harrastaa väriteoriaa ja näin haluaa koristella majansa erivärisillä pääkalloilla. Tai jotakin. Pyhä Johannes Angelos, olen ajautunut liian kauas Istanbulista.

Istanbul on aika nopea peli. Kaksinpeli voi mennä puoleen tuntiin ja on melko kevyt. Siihen nähden pelissä on liikaa aseteltavaa. En koskaan älyä kellottaa valmisteluaikaa, koska en ole tarpeeksi tiedeellinen, mutta jonkinlaisena mentaalisena nyrkkisääntönä voisi uhatessa minusta saada puristettua: pelin valmisteluun ei pitäisi mennä paljoa enempää kuin kymmenen prosenttia peliajasta. Ja jos tätä sääntöä rikotaan, minua se ei ainakaan satuta, koska en kellota valmisteluaikojani. Nyrkkisääntöni voi olla pahastikin harhateillä, mutta se on sääntö, toisin sanoen yritys luoda järjestystä kaaokseen ja entropiaan, ja entropia tulee luonnostaan, järjestykseen täytyy yrittää. Ehkä vähän enemmän jatkossa. Mutta siitä päästiin tärkeään kysymykseen Istanbulista: Mitä merkillistä Dorn yrittää itämaisesta yhteiskuntajärjestyksestä sanoa Sukulaispoikanappulalla? Sukulaispoika on siis pelinappula, joka on vankilassa, ja pelaaja voi sitten sieltä hänet lähettää hoitamaan asioitaan. Mutta jos toinen Kauppias kohtaa Sukulaispojan, tämä lähetetään heti takaisin vankilaan ja kerätään palkkio. Tätä jatkuu loputtomiin.

Erinomaisen kiehtova hahmo tämä suvun musta lammas, englanniksi the f*ck-up uncle. Mikä on hänen tarinansa? Pitäisikö minun tuntea Orhan Pamukin tuotanto taikka Tuhat ja yksi yötä paremmin ymmärtääkseni? En tiedä, mutta mieltä kiehtoo. Ehkäpä peliyhtiö olisi voinut selittää hänet temaattisesti sääntökirjassaan. Mutta käsittääkseni saksalaiset eivät halua sääntökirjoihinsa yhtään ylimääräistä sanaa, joten mahdollisuus jää nyt ellipsin hakkuuaukioksi mieleeni.

Pelasin toisen Istanbulini satunnaisella pelilautajärjestyksellä, ja se oli hauskaa, koska mukaan tuli laudan logistisointielementti mukaan – mikä nyt kannattaa , mikä ei? Seuraava askel olisi ollut käyttää myös variaatiota neutraaleista alimmista apulaisista, mutta jatkoin pelisaagaani eteenpäin kohti vähemmän kouroottisia ilmanaloja, koska luvalla sanoen tuolla suunnassa on näihin maailmanaikoihin henki löyhässä.

image

Voittoisa, huippuunsapimpattu kottikärry täynnä blingiä, kuten nuoriso olisi tästä sanonut vuonna 2004


(1) Ameriroskailijoiden arkkivihollinen on tietysti Ludvig Borga

Mainokset

5 thoughts on “Istanbul ja koetapa olla sanomatta Konstantinopoli

  1. Mikko Saari sanoo:

    Mancala-luokittelusta rohkenen olla hivenen eri mieltä. Mancalalle olennaista on minun nähdäkseni ottaa jostain pelimerkit ja purkaa niitä sitten seuraaviin ruutuihin järjestyksessä. Ei ihan tässä toteudu.

    Sen sijaan tätä kiekkotornia Dorn on pyöritellyt peleissään ennenkin. Ainoalta Essenin-vierailultani vuodelta 2005 muistan sellaisen tunkin kuin Raubritter ja tietysti Dornin ensimmäinen suurteos Traders of Genoa käyttää tätä myös.

    On Dorn kyllä mancalankin tehnyt: Space Walk on ihan tyylipuhdas genren edustaja.

    Tykkää

    • JK sanoo:

      Ehdotan itselleni sanan ”mancalahko” tai jonkun muun kömpelön johdannaisen käyttämistä jatkossa silloin, kun kysessä ei tarkkaan ottaen ole mancala.

      Dorn on pitkän linjan suunnittelija, joka on vähän ehkä jäänyt jotenkin takariviin. Traders of Genoa on minulta vielä pelaamatta – nähtävästi kiekkotorni on yhtä lailla italialaisen kaupallisen elämänmuodon kuvaaja kuin turkkilaisen. Mukavaa, että Dorn on nyt Istanbulissa ja Karubassa saanut taas uusia ansioita tililleen.

      Tykkää

      • Mikko Saari sanoo:

        Olen pitänyt Dornia vahvasti ei-kiinnostavana suunnittelijana, mutta Istanbul ja Las Vegas ovat kyllä nostaneet pisteitä merkittävästi.

        Tykkää

      • JK sanoo:

        Las Vegas on ollut toivelistallani jo jonkin aikaa, enkä edes muistanut, että se on Dornin. Se voisi kai olla aika hauska noppa-perhepeli? Karuba on tulossa.

        Tykkää

      • Mikko Saari sanoo:

        Las Vegas voi hyvinkin toimia perhepelinä.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pelejä

Above and Below Adventure Land Afrikan tähti Agricola Agricola: All Creatures Big and Small Agricola: Family Edition Alhambra Alias Amerigo Antiquity At the Gates of Loyang Augustus Avalanche at Yeti Mountain Battle Line Best Treehouse Ever Biblios Blood Bowl Blueprints Bohnanza Broom Service Bruxelles 1893 Builders: Antiquity Builders: Middle Ages Bus Cacao Camel Cup/Camel Up Carcassonne Carcassonne Junior Castles of Burgundy Castles of Mad King Ludwig Catan Catan Junior Caverna Caylus Celestia Citadels Clans of Caledonia Co-Mix Codenames Coloretto Colt Express Colt Express: Horses and Stagecoach Compatibility Concordia CV D&D Dale of Merchants Dale of Merchants 2 Deus De Vulgari Eloquentia Diamant Discoveries: The Journals of Lewis & Clark Dixit Dixit Jinx Dixit Odyssey Dominion Dream Home Dynasties:Heirate&Herrsche Eclipse Eight Minute Empire: Legends Elfenland Eläinpyramidi Escape: The Curse of the Temple Falling Sky Fiasco Five Tribes Flash Point: Fire Rescue Flash Point: Urban Structures Fog of Love For Sale Freedom: The Underground Railroad Fungi Glory to Rome Grand Austria Hotel Great Western Trail Gulo Gulo Hacienda Hanabi Here I Stand Hoity Toity Honshu Hornet Imhotep Imperial Isle of Skye Istanbul Jaipur Jamaica Kadonneet kaupungit/Lost Cities Kadonnut kaupunki/Forbidden Desert Karuba Kellotornin kummitukset Keyflower Kilpikonnakisa Kingdomino King of New York King of Tokyo Kingsburg korttien sekoittaminen Kristallikaivos Lanterns Lords of Waterdeep Love Letter Mad Madeira Mallorca Marrakech Medieval Academy Menolippu Mint Works Mr. Jack Pocket Mucca Pazza Mysterium My Village Mölkky New York 1901 Noa No Thanks! Once Upon a Time Oracle of Delphi Oregon Orléans Pandemia Patchwork Port Royal Prodigals Club Puerto Rico Qwixx Race for the Galaxy Railroad Tycoon/Railways of the World Reef Encounter Rialto Rokokoo Rory's Story Cubes Roskis Saboteur Salaisuuksien saari Samurai San Juan Santiago Santorini Savannah Cafe Seasons Splendor Stone Age Sushi Go! Takenoko Tales and Games: The Hare and the Tortoise Targi Terraforming Mars Terra Mystica Thurn & Taxis Tides of Time Tikal Torakkapokeri Tournay Trajan Troyes Troyes: The Ladies of Troyes Twilight Struggle Tyynysota Tzolk'in: The Mayan Calendar Village Village Inn Village Port Viticulture: Essential Edition Voyages of Marco Polo Wallenstein Zooloretto Zoo Panic
%d bloggers like this: