Edistyykö ihminen ja mihin suuntaan? Zooloretto esimerkkinä designer-lautapelien olemuksesta

Jätä kommentti

20.3.2016 Kirjoittanut JK

Zooloretto on Coloretto-korttipelin lautapeliversio eläintarhateemalla. Värikorttien sijasta kerätään nyt eläinlaattoja oman tarhan aitauksiin, mutta mekanismi on sama: vuorotellen joko nostetaan kortti/laatta ja asetetaan se riviin, tai napataan yksi kortti/laattarivi. Olennaista on miettiä mihin riviin nostamansa sijoittaa, että rivi olisi paras valinta itselle myöhemmin, mutta ei niin hyvä muille, että he ottaisivat rivin jo sitä ennen. Zoolorettossa voi tämän lisäksi käyttää rahaa eläintarhansa laajentamiseen, eläinten siirtelyyn tai poistoon ja jopa ostamiseen toiselta pelaajalta. Coloretton +2-kortit ovat nyt värikkäitä kioskeja.

Saman tien sanon: Zooloretto on hyvin onnistunut perhepeli. Se on yhtä strateginen kuin Coloretto, mutta nyt siinä on eläimiä ja eläintarha… ja kun isieläin ja äitieläin on samassa aitauksessa… ne saavat pienen söpön vauvaeläimen. Ensinnäkin lapset tykästyivät siihen. Viisivuotiaani rakastui peliin saman tien kun sai ekan vauvaeläimensä, ja se on hänen tämänhetkinen lempipelinsä. (Viisivuotiasta toki kannattaa strategiassa neuvoa.) Sen sijaan seitsenvuotias kertoi tykkäävänsä Colorettosta enemmän (koska ”mä tykkään korttipeleistä”). Ja toiseksi, kuten perhepeliltä vaaditaan, myös vanhemmat pelaavat meillä Zoolorettoa mielellään. Miksi ei? Coloretto on kiva peli ja sen siirtäminen laudalle ja eläinmaailmaan ei sitä pilaa. Aikuisten kanssa pelaisin enemmin Colorettoa, lapset tykkäävät Zoolorettosta enemmän.

Pelikokemus on kyllä hieman erilainen. Siinä missä Coloretto on riisuttu paljaaksi taktiikaksi, tässä eläimet ja tallit ja kioskit ja rahat ja muu teema tuntuvat jotenkin hidastavan pelin strategista hahmottamista ylimääräisen oloisena. Ei se nyt sinänsä haittaa.

 

DSCF3569

Eläintarha alkaa olla valmis. Talliin joutuneista eläimistä tulee vielä miinuspisteitä, ellei niitä saa vapautettua.

Zooloretto käy myös havainnollistamaan sitä muutosta, joka lautapeleissä on 2000-luvulla tapahtunut. Se on nimittäin meidän toinen ”Eläintarhapelimme”. Ensimmäistä on jouduttu pelaamaan jo pari vuotta. Peli on nimeltään Zoo Panic, mutta tunnetaan meillä nimellä ”Eläimet karkaa häkeistä”, ja se kilpailee vain Rapellin kanssa huonoimman tuntemani pelin tittelistä.

Zoo Panic on heitä-ja-liiku. Siinä ei ole mitään muuta kuin nopanheittoa ja oman ukon liikuttamista niin monta ruutua kuin silmiä nopassa. Ukko kävelee edestakaisin eläintarhaa, avaa häkin ja siellähän on eläin, joka on väärässä paikassa. Nyt hän kävelee eläimen oman häkin luokse. Toistetaan ad nauseam. No hyvä on, jännitystä voi saada pysähtymällä autoruutuun. Autolla voi sitten hetken aikaa edetä kaksi kertaa silmäluvun määrän. Peli kestää puoli tuntia, mistä noin 25 minuuttia on kidutusta.

Zoo Panicissa ei ole minkäänlaista strategista elementtiä, johon tarvitsisi ajattelua. Sitä ei käytännössä voi pelata huonosti tai hyvin. Sen kuin valitset lyhyimmältä näyttävän reitin toisen häkin luo – tämäkään ei ole vaikeaa, koska reittejä on yleensä tasan yksi. Zoo Panic on peli, jonka lapsi osaisi suunnitella, ja se on peli, jota vain lapsi jaksaa pelata.

Zooloretto taas on aikuisen suunnittelema peli. Se on peli 2000-luvulta, jolloin pelien tekoon ja pelaajiin suhtaudutaan ammattimaisesti ja kunnioituksella. Pelintekijät opettelevat tuntemaan ja kunnioittamaan alaansa ja sen teoriaa, sen erilaisia mekanismeja ja ratkaisuja, he suunnittelevat pelinsä kunnianhimolla, testaavat ja hiovat sitä ja julkaisevat lopulta teoksen, jonka kanteen he kehtaavat painaa nimensä. Kyse on designer-pelistä: se on artesaanin valmistama taideteos, kuten Attolinin puku on Attolinin puku tai Konstigin romaani Konstigin romaani. Tekjä on laittanut teokseen kaiken osaamisensa ja hänen nimensä on painettu sen kanteen laadun takeeksi ja maineen pantiksi. Jos teos on huono, häpeä on hänen.

Kuten Sherlock Holmesille koira, joka ei haukkunut, olennaista tässä kannessakin on se, mikä siitä puuttuu: suunnittelijan nimi. Cave canem!

Kuten Sherlock Holmesille koira joka ei haukkunut, olennaista tässä kannessakin on se, mikä siitä puuttuu: suunnittelijan nimi. Cave canem!

Zoo Panic on vanhentunutta maailmaa. Siinä lelutehtailijan vävypoika sanoo vaimolleen: ”Sinä kultaseni piirrät niin hauskoja eläinkuvia. Mitä jos kysyttäisiin isältäsi, josko tekisimme yhdessä vaikkapa lautapelin?” Ja koska vävypoika ei tiedä pelien mahdollisista mekaniikoista muuta kuin nopanheiton, hän ei edes ymmärrä kuinka tylsän pelin valmistaa.

On aikamme harhoja ajatella, että uudempi on parempi. Tämä edistyksen tarina, Whigien historiankäsitys pätee lähinnä vain tieteessä ja siinäkin vain suurin piirtein. Mitä tulee muuhun inhimilliseen käytökseen, olen taipuvainen uskomaan, että vanhempi on keskimäärin parempi tai ainakin sitä kannattaa rationaalisesti pitää oletusarvoisesti korkeammassa arvossa, koska sillä on historiallista näyttöä takanaan. Taide taas edistyy kyllä joissain asioissa vähäsen, mutta uudemman ei voi mitenkään sanoa olevan parempaa.

Sen sijaan lautapeleissä uudempi on oletusarvoisesti parempi, 2000-luvun pelit keskimäärin parempia kuin 1900-luvun pelit, designer-lautapelit yleensä parempia kuin lelutehtailijoiden nuorikkovaimonsa miellyttämishaluiset vävypoikien kesäprojektit.

Tarkoittaako tämä, että lautapelit ovat siis enemmän tiedettä kuin taidetta?

Tai ehkä ne edustavat ennemmin käsityötaitoa? Käsityötaituruus, erilaiset työkalut ja valmistustavat kehittyvät nekin ajan myötä, joskin hitaasti ja rajallisesti (on rajallinen määrä tapoja, jolla lusikka on paras vuolla tai miehen puku leikata).

No se tästä kiehtovasta aiheesta nyt. Joka tapauksessa olemme lastemme kanssa tänä talvena edistyneet 1900-luvun zoopaniceista 2000-luvun zoolorettoihin. Lapsetkin näyttävät pitävän jälkimmäisistä enemmän: he ehdottavat lähinnä enää niitä.

Tätä ette yhytä minua liian usein sanomasta, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta.

 

  • Zooloretto, Michael Schacht 2007. Zoo Panic, 2009 [sic].
  • Zooloretolla on itsenäinen jatko-osa Aquaretto. Se on hieman vanhemmille suunnattu kuin jo kuusivuotiaille sopiva Zoo. Lisäksi on Zooloretto Junior alias Zooloretto Mini, joka on normaalia askeettisempi.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pelejä

Above and Below Adventure Land Afrikan tähti Agricola Agricola: All Creatures Big and Small Agricola: Family Edition Alhambra Alias Amerigo Antiquity At the Gates of Loyang Augustus Avalanche at Yeti Mountain Battle Line Best Treehouse Ever Biblios Blood Bowl Blueprints Bohnanza Broom Service Bruxelles 1893 Builders: Antiquity Builders: Middle Ages Bus Cacao Camel Cup/Camel Up Carcassonne Carcassonne Junior Castles of Burgundy Castles of Mad King Ludwig Catan Catan Junior Caverna Caylus Celestia Citadels Clans of Caledonia Co-Mix Codenames Coloretto Colt Express Colt Express: Horses and Stagecoach Compatibility Concordia CV D&D Dale of Merchants Dale of Merchants 2 Deus De Vulgari Eloquentia Diamant Discoveries: The Journals of Lewis & Clark Dixit Dixit Jinx Dixit Odyssey Dominion Dream Home Dynasties:Heirate&Herrsche Eclipse Eight Minute Empire: Legends Elfenland Eläinpyramidi Escape: The Curse of the Temple Falling Sky Fiasco Five Tribes Flash Point: Fire Rescue Flash Point: Urban Structures Fog of Love For Sale Freedom: The Underground Railroad Fungi Glory to Rome Grand Austria Hotel Great Western Trail Gulo Gulo Hacienda Hanabi Here I Stand Hoity Toity Honshu Hornet Imhotep Imperial Isle of Skye Istanbul Jaipur Jamaica Kadonneet kaupungit/Lost Cities Kadonnut kaupunki/Forbidden Desert Karuba Kellotornin kummitukset Keyflower Kilpikonnakisa Kingdomino King of New York King of Tokyo Kingsburg korttien sekoittaminen Kristallikaivos Lanterns Lords of Waterdeep Love Letter Mad Madeira Mallorca Marrakech Medieval Academy Menolippu Mint Works Mr. Jack Pocket Mucca Pazza Mysterium My Village Mölkky New York 1901 Noa No Thanks! Once Upon a Time Oracle of Delphi Oregon Orléans Pandemia Patchwork Port Royal Prodigals Club Puerto Rico Qwixx Race for the Galaxy Railroad Tycoon/Railways of the World Reef Encounter Rialto Rokokoo Rory's Story Cubes Roskis Saboteur Salaisuuksien saari Samurai San Juan Santiago Santorini Savannah Cafe Seasons Splendor Stone Age Sushi Go! Takenoko Tales and Games: The Hare and the Tortoise Targi Terraforming Mars Terra Mystica Thurn & Taxis Tides of Time Tikal Torakkapokeri Tournay Trajan Troyes Troyes: The Ladies of Troyes Twilight Struggle Tyynysota Tzolk'in: The Mayan Calendar Village Village Inn Village Port Viticulture: Essential Edition Voyages of Marco Polo Wallenstein Zooloretto Zoo Panic
%d bloggers like this: